Vietin tätä työläisten juhlaa perinteisesti työn ääressä. Minusta
vappuaatto on taksikuskin juhlapäivä, monella tapaa poikkeuksellinen
vuoro. Asiakaskuntaa riittää jokapuolella , mutta kuljetettava
aines on harvinaisen kirjavaa, ja vuoro vaatii poikkeuksellista
tarkkuutta. Monenlaisia humaloideja ja örveltäjiä on liikenteessä
poikkeuksellisen paljon.
Lähtökohdat tälle vapulle olivatkin poikkeuksellisen
hyvät. Kuiva aurinkoinen sää, ja vapun osuminen
mielenkiintoisesti sunnuntaille. Haastoinkin itseni rikkomaan viime
vappuna saavuttamaani kaikkien aikojen kassaennätystäni.
Vuoro käynnistyikin vilkkaasti . Santana oli jälleen Suomessa,
Hartwall-Areenalla ja sinne menikin monta kyytiä peräkanaa.
Sturenkadun lopussa ajelin ohi eräästä naisesta, joka näytti katselevan
perääni. Ohiajettuani sain ajotarjouksen datalta Sturenkatu
38:sta, pysäytin, peruutin ja nappasin hänet kyytiini. Minimaalinen
hakumatka ! Oli menossa kulttuuritalolle Agit-Propin konserttiin. Lyhyt
ja ystävällinen kyyti. Nyt jos koskaan tarvittaisiin taas
kansainvälistä , asiallista työväenliikettä, uudelta pohjalta,
maapallon käännyttyä globaaliin orjatyöjärjestelmään.
Välillä oli rauhallisempaakin, mutta kyytejä tippuili kuitenkin
aika tasaisesti. Oli sympaattinen, keski-ikäinen naispariskunta .
Turhautunut kolmekymppinen korkeakouluopiskelija, joka vuodatti
pettymystään opiskelun tasoon Jäähallin erotiikkamessuilta kävin
muutamat keikat, sillä muilla asemilla tuntui olevan aivan tarpeeksi
autoja alkuillan suvantovaiheissa. Yksi kyyti vei kotinurkille, jossa
kävinkin tauolla, ja jossa ehkä menetinkin aikaa, jota olisin tarvinnut
ennätykseni rikkomiseen.
Yhdestätoista alkaen olikin sitten täyttä säpinää. Tänä vappuna
kyydit suuntautuivatkin sitten koko ajan Itä-Helsinkiä kohti. Ajoin
välillä poiskin alueelta, mutta asiakkaat ajattivat sinne takaisin.
Pyörin ristiin rastiin idän lähiöissä, kaikki sujui kuitenkin mukavissa
tunnelmissa. Paras tippi tuli käsipystypariskunnalta Vuosaaresta
Myllypuroon, varsin juopunut ja kovaääninen, mutta ystävällismielinen
rekkakuski paasasi Konginkankaan onnettomuudesta. Itiksen tolpalta sain
neljä somalimiestä, matkalla Vuosaareen, tietenkin. Oli jännä kuunnella
heidän vilkasta keskusteluaan, jossa vilahti äidinkielensä ohella
runsaasti englannin- ja suomenkielisiä sanoja.
Kävin kerran Kaivopuiston lähellä, jossa sai jälleen ajella
hyvin varovasti rikottuja pulloja väistellen. Tämä pullojen rikkominen
ja roskaaminen on varsin surullinen asia. Jos nämä pullot jättäisi
kauniisti näkyviin, niin nopeasti ahkerat pullonkerääjät ne keräisivät,
koko ravintoketjua hyödyttäen. Meidän ihmisten pitäisi aina pyrkiä
symbioosiin, ei ristiriitoihin ja hajottamiseen.
Puoli viiden jälkeen taisi jonoja olla enää vain keskustassa,
josta minäkin niitä ajelin kuuteen asti. Kaikenkaikkiaan tuntui
tavallista rauhallisemmalta vapulta, ainakin laidoilla. Tallia päin
ajaessani sain vielä onnekkaasti käsipystyn, joka oli menossa
kotinurkilleni. Silti jäin ennätyksestäni, tosin vain 25 euroa
puuttui.Keikkoja oli yhtä paljon kuin vuosi sittenkin, 35. Tunteja
saman verran (13) , kilometrejä vähemmän, reilut neljäsataa .
Katsotaanpa taas ensi vappuna.
maanantai, 1. toukokuu 2006
Kommentit