Vietin tätä työläisten juhlaa perinteisesti työn ääressä. Minusta vappuaatto on taksikuskin juhlapäivä, monella tapaa poikkeuksellinen vuoro. Asiakaskuntaa riittää jokapuolella , mutta kuljetettava  aines on  harvinaisen kirjavaa, ja vuoro vaatii poikkeuksellista tarkkuutta. Monenlaisia humaloideja ja örveltäjiä on liikenteessä poikkeuksellisen paljon.

  Lähtökohdat tälle vapulle olivatkin poikkeuksellisen hyvät.  Kuiva aurinkoinen sää, ja vapun osuminen mielenkiintoisesti sunnuntaille. Haastoinkin itseni rikkomaan viime vappuna saavuttamaani kaikkien aikojen kassaennätystäni.

  Vuoro käynnistyikin vilkkaasti . Santana oli jälleen Suomessa, Hartwall-Areenalla ja sinne menikin  monta kyytiä peräkanaa.  Sturenkadun lopussa ajelin ohi eräästä naisesta, joka näytti katselevan perääni. Ohiajettuani sain ajotarjouksen  datalta Sturenkatu 38:sta, pysäytin, peruutin ja nappasin hänet kyytiini. Minimaalinen hakumatka ! Oli menossa kulttuuritalolle Agit-Propin konserttiin. Lyhyt ja ystävällinen kyyti. Nyt jos koskaan tarvittaisiin taas  kansainvälistä , asiallista työväenliikettä, uudelta pohjalta, maapallon käännyttyä globaaliin orjatyöjärjestelmään.

  Välillä oli rauhallisempaakin, mutta kyytejä tippuili kuitenkin aika tasaisesti.  Oli sympaattinen, keski-ikäinen naispariskunta . Turhautunut kolmekymppinen korkeakouluopiskelija, joka vuodatti pettymystään opiskelun tasoon Jäähallin erotiikkamessuilta kävin muutamat keikat, sillä muilla asemilla tuntui olevan aivan tarpeeksi autoja alkuillan suvantovaiheissa. Yksi kyyti vei kotinurkille, jossa kävinkin tauolla, ja jossa ehkä menetinkin aikaa, jota olisin tarvinnut ennätykseni rikkomiseen.

  Yhdestätoista alkaen olikin sitten täyttä säpinää. Tänä vappuna kyydit suuntautuivatkin sitten koko ajan Itä-Helsinkiä kohti. Ajoin välillä poiskin alueelta, mutta asiakkaat ajattivat sinne takaisin. Pyörin ristiin rastiin idän lähiöissä, kaikki sujui kuitenkin mukavissa tunnelmissa. Paras tippi tuli käsipystypariskunnalta Vuosaaresta Myllypuroon, varsin juopunut ja kovaääninen, mutta ystävällismielinen rekkakuski paasasi Konginkankaan onnettomuudesta. Itiksen tolpalta sain neljä somalimiestä, matkalla Vuosaareen, tietenkin. Oli jännä kuunnella heidän vilkasta keskusteluaan, jossa vilahti äidinkielensä ohella runsaasti englannin- ja suomenkielisiä sanoja.

  Kävin kerran Kaivopuiston lähellä, jossa sai jälleen ajella hyvin varovasti rikottuja pulloja väistellen. Tämä pullojen rikkominen ja roskaaminen on varsin surullinen asia. Jos nämä pullot jättäisi kauniisti näkyviin, niin nopeasti ahkerat pullonkerääjät ne keräisivät, koko ravintoketjua hyödyttäen. Meidän ihmisten pitäisi aina pyrkiä symbioosiin,  ei ristiriitoihin ja hajottamiseen.

  Puoli viiden jälkeen taisi jonoja olla enää vain keskustassa, josta minäkin niitä ajelin kuuteen asti. Kaikenkaikkiaan tuntui tavallista rauhallisemmalta vapulta, ainakin laidoilla. Tallia päin ajaessani sain vielä  onnekkaasti käsipystyn, joka oli menossa kotinurkilleni. Silti jäin ennätyksestäni, tosin vain 25 euroa puuttui.Keikkoja oli yhtä paljon kuin vuosi sittenkin, 35. Tunteja saman verran (13) , kilometrejä vähemmän,  reilut neljäsataa . Katsotaanpa taas ensi vappuna.