Keskiviikon iltaa ja yötä vilkastuttivat monet tapahtumat. Oli lätkämatsia, oopperaa, teatteria ja ennenkaikkea  vanhan kunnon Deep Purplen konsertti. Hyvin huomattava osa illan kyytiläisistäni oli menossa tai tulossa sieltä. Huomiota kiinnitti, että moni vanhempi tuli konsertista teini-ikäisen lapsensa kanssa. Nuorempi polvi on löytänyt Purplen vanhat , ajattomat biisit. Musiikki oli luonnollinen illan puheenaihe. Kuten sen lintuvaaraan menneen rouvan kanssa, jolta löysimme paljon samoja yhteisiä suosikkeja: Pink Floydit, Moody Bluesit , Procol Harumit, ja kumpikin pidämme varsinkin Bowiesta. Poika oli samoilla linjoilla. Erinomainen musiikimaku!

  Varsinkin espoolaiset olivat tänään sankoin joukoin liikkeellä. Kyydit suuntautuivat kohti Kiloa, Viherlaaksoa, leppävaaraa, Tapiolaa... Vain yksi kyyti vantaalle, vein kaksi väsähtänyttä miestä hotelli vantaalle, ja sain sieltä vaihdossa kaksi  virkeämpää tilalle. Tämä illan viimeinen suuntautui Kaisankotiin, kuuluisan Bodomjärven pohjoispuolella olevaan kylpyläkartanoon, jossa en vielä koskaan ollut käynytkään. Espoolaiseksikin hyvin syrjäinen sijainti, mutkaisten pikkuteiden takana. Kuulemma Kaisa Kallion  säätiön omistama paikka.

  Siitäpä ajelin sitten tyytyväisenä tallia kohti. Vuoro oli harvinaisen hyvä, alkuillan rapa ja myöhempi liukkauskaan ei pahemmin haitannut. Keikkoja kertyi 22 kpl,  arvosanaksi ainakin 9,5 !