Lauttasaaresta tuli matkalaukkunsa kanssa kyytiin eläkeikäinen mies toivoen pääsevänsä lentokentälle . Ja niinpä lähdimme kiertämään kehää kenttää kohti tämän mukavan juttumiehen toivomuksen mukaisesti . Hän oli matkalla Kaliningradiin , tuohon Venäjän kummalliseen erillisosaan . Oli menossa sinne asiantuntijana liittyen vanhaan ammattiinsa , merenkulkuun . Alueen erikoisuuksia   puituamme rupesin haastattelemaan häntä hänen urastaan .

  Mies oli lähtenyt merille  jo 16-vuotiaana  joskus 1957 , jolloin maailma oli vielä varsin toisenlainen . Koulunkäynti ei oikein maittanut . Faija sanoi , että sitten menet töihin ja tuot palkan kotiin . Koska tämäkään vaihtoehto ei kiehtonut , poika lähti merille . Hän pääsi nuoresta iästään huolimatta  pitkänlinjan laivaan ottamalla kahden vuoden pestin . Suomessa paatti ei käynyt koko aikana , vaan seilasi ympäriinsä lähinnä  Amerikassa  kuljetellen monenlaisia lasteja . Seitsemän vuotta seilattuaan oli jo päällystöä . Kertaakaan hän ei kuulemma katunut uravalintaansa .

  Tämä kippari on todellakin seilannut kaikenlaisilla vesillä , myös Etelämantereen tuntumassa . Olipa hänet lennätetty etelänavankin yläpuolelta .  Monenlaisia myrskyjäkin kokenut, mutta tiukimpia tilanteita oli ollut jäiden puristuksissa . Matka kentälle sujui mukavasti ja nopeasti . Mies lähti ilmalaivalle päin  ja antoi vielä reilut kahvirahatkin . Minä sain kentältä uuden kyydittävän , ja matka jatkui taas .