Keskustan rautatieasemalta tuli kyytiin nuori nainen kasseineen
. Hän kysyi , tiedänkö missä on Ilmalan vaunuvarikko ? Hän oli
unohtanut rinkkansa junaan , ja se oli löydetty vasta siellä varikolla
. Ja hän tarvitsi sitä ehdottomasti , joten suuntasimme Ilmalaan päin .
Lähestyämme laajaa ja sekavaa varikkoaluetta , tyttö soitti
henkilölle , jonka piti opastaa meidät oikeaan paikkaan . Matkalla
tyttöä kohtaa melkoinen yskäkohtaus . Hän potee astmaa, ja senkin takia
tarvitsee rinkkaa jossa on hänen astmapiippunsa . Onneksi
kaivattu laukku lopulta löytyy .
Tyttö pyytää ajamaan läheiselle Pasilan asemalle . Mutta jo
hetken kuluttua hän päättääkin matkata kyydissäni Kauniaisiin
asti , koska matka pohjanmaalta on häntä jo kovin väsyttänyt .
Keskustelemme astmaan liittyvistä jutuista , kunnes takapenkiltä kuuluu
outoa vinkunaa . Silloin tiedostan , ettemme olekaan ainoat nisäkkäät
tässä autossa . Tytön rottapojathan ne siellä kinastelivat .
Olivatkin olleet kantokassissaan tosi hiljaa ja nätisti , vaikka pitkä
matka jo oli takana .
Rotista meillä riittääkin jutunjuurta perille asti . Hän
on lajiin kovin ihastunut , kotona niitä on lisää , ja hän on
kasvattanut niitä myyntiinkin . Tämä älykäs , utelias , kaikkiruokainen
ja sopeutuva jyrsijä on mukava lemmikki, joka kaipaa paljon läheisyyttä
ja virikkeitä . Villi versiohan on on ollut sangen hermillinen ja
sitkeä seuralainen ihmiskunnalle . Ja kaukainen sukulainenhan rotta
meille varmaankin on , dinosaurusten aikaan ensimmäiset nisäkkäät
olivat rottamaisia otuksia . Vasta dinojen katoaminen antoi meille
nisäkkäille elintilaa .
Kyydittäväni kysyy lopuksi, haluasinko katsoa hänen lemmikkejään
. No mikä ettei . Hän nappasi ne ulkona syliinsä , eikä niillä ollut
aikomustakaan karata . Yllättävän kookkaita ne kyllä olivat,
häntäkin paksu kuin mikä . Päivän mukavin kyyti poiki vielä
jatkonkin. Poika ja tyttö tulivat kysymään olenko vapaa ? Eivät
olleet päässeet taksikeskukseen , ja olivat matkalla Viherkumpuun
. Sinnepä siis seuraavaksi !
lauantai, 24. maaliskuu 2007
Kommentit