Saan Annankadulta kyytiini pari nuorehkoa miestä, alle kolmenkymmenen . Haluavat Kaivokselaan , mutta poiketa pitäisi Rokki-Macin kautta . Totean, että kyllä se sopii , kunhan ottavat eineet mukaansa ja nauttivat ne vasta himassansa . Se sopii heille , ja suuntaamme kohteeseen pitkin marsalkkamme nimikkokatua. .
Matkalla toinen , nuorukaisesta alkaa valitella , kuinka paska ilta on ollutkaan. Rahaa on palanut vaikka kuinka, ja kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen ovat jääneet täydellisiksi pettymyksiksi . Toinen kyllä myöntää tosiasian , mutta väittää illan olleen vasta harjoittelua huomista varten. Saavumme Mäkin jonoon , ja siihen jäämme , vaikka toinen asiakkaistani haluaisikin jatkaa reissua ilman roskaruokaa . Toinen nimittäin toteaa, että käy täältä a i n a evästä kaupungista kotiinsa mennessään . Niinpä toinenkin alistuu , ja tilaa myös oman jättisupertupla-ateriansa . Sitten hän kysyy , mikä päivä nyt on ? Kerrottuni sen , hän laskeskelee : vielä 21 päivää tilipäivään ... Toinen lohduttelee, että kyllähän tuon jaksaa odottaa . Mutta kakkostilaaja toteaa alakuloisesti , että limiitit paukkuvat ja koko tili on jo kulutettu etukäteen . Toinenkin myöntää tilanteensa olevan samantapaisen.
Taksamittari raksuttaa, mutta kaverukset saavat lopulta amerikan-herkkunsa ja saavumme Vantaalle . Perillä viuhahtaa Mastercard, ja tämänkin retken lasku tulee pojille sitten jälkikäteen. Jotenkin kyyti kuvastaa tämän ajan hälläväliä-velaksielämisen meininkiä . Sääliksi käy poikia . Kaikkihan on maksettava ennenpitkää takaisin , eikös juu ( mitä tässä maailmassa velkaantuu) ?
keskiviikko, 29. lokakuu 2008
Kommentit