Käyn hakemassa Malminkartanon vuorenjuurelta kyytiini naisen , joka on menossa Töölöön . Hän osoittautuu paitsi sivistyneeksi myös puheliaaksi, sillä juttu alkaa pulputa välittömästi välillämme.

  Siirrymme pian pakkassäästä ilmastomuutoksiin , sitten jääkausiin , jonka jälkeen ajaudumme Rooman valtakunnan historiaan . Sitten menemmekin muinaisegyptiin, ja käy ilmi että hän on asunutkin monta vuotta Egyptissä . Nyt on pakko kysyä, onko Sinuhea tullut luettua ? Ja kuten arvata saattaa , hän on lukenut sen monta kertaa, ja molemmat olemme yhtä mieltä kirjan nerokkudesta.  Seuraavaksi hän kertoo saaneensa lukuelämyksiä hiljattain löytämästään Kalevalasta. Mainitsen kokeneeni saman ilmiön Seitsemän veljeksen  kohdalla. Nainen toteaakin, ettei ole opusta lukenut koulun jälkeen, mutta aikoo nyt ottaa sen käsittelyyn. Ja kehoittaa minua lukemaan Kalevalaa. Pitäisiköhän yrittää tutustua Väinämöisen ja kumppanien seikkailuihin ?

 Kyllä kymmenessäkin minuutissa ehtii joskus puhua paljon!