Kuudes kyydittäväni , häihinsä valmistautuva 75-vuotias puhelias
nainen ajattaa minut päärautatieasemalle . Ja koska asemalla ei ole
paljoakaan takseja , päätän jäädä sinne odottelemaan seitsemättä kyytiä
. Kello on aamukymmenen paikkeilla , ja pieni lumikuuro käynnistyy
taas. Aamuun mennessähän oli tullut noin 10cm pehmoista lunta , joten
tiet ovat liukkaita ja liikenne takkuilee. Kaunista toki on .
Kyytiin saapuu keski-ikäinen nainen pienen kassinsa kanssa ja
haluaa Ratakadulle . Hän on tulossa Tampereelta , ja puhumme hetken
sikäläisestä lumitilanteesta . Matkahan on lyhyt, alle 1,5km , mutta
välissä on kymmenen liikennevaloa, joten pykälä kerrallaan etenemme .
Mietin, olisikohan matkalla hän Supoon . Eipä tainnut olla . Maksu,
8,50 hoituu pankkikortilla . Aika tavallinen aamupäivän pätkäkyyti .
Aamupuoli sujui heikohkosti, mutta iltaa kohden kyytionni
paranee koko ajan . Tapaan mm Vermon lähelle menevän vanhan pariskunnan
, joiden kanssa puhumme hevosista . Mies on tehnyt nuorena töitä
hevosten kanssa, ja muistelee niitä lämmöllä . Mutta raviurheilua hän
ei tunnu hyväksyvän .
Lentokentälle vien matkustajia kolme kertaa, mutta tulen joka
kerta heti pois . Liikaa odottelevia takseja siellä . Biomedicumista
tulee uutisista tuttu geenitutkija , joka keskustelee puhelimessa
rottien ja hiirten aineenvaihdunnasta . Tämä nainen ei peljänne hiiriä
. Pienehköistä kyydeistä kertyi kuitenkin aivan kelvollinen saalis . Jo
kotiinpäin ajellessa näen vielä tyhjällä tolpalla vanhan miehen, jonka
ajan Kauniaisiin . Sitten vain vain Procol Harumin sinfonista rockia
kuunnellen tallille .
torstai, 25. tammikuu 2007
Kommentit