Vapaapäivä, ja lämpötila kipuaa varsin pian yli hellerajan. Nyt tulee sellainen olo , että on pakko päästä luontoäidin ja vesien äärelle . Ei muuta kuin lievät eväät ja varusteet mukaan , ja kärriin ja Luukkiin . Päätän lähteä pitkästä aikaa kiertämään  Kaitalammen ympäri . Seutu on Helsingin ulkoilualuetta, vaikka Espoossa sijaitseekin.

   Moni muukin on saanut saman idean . Retkeilijöitä riittää pitkin 5-6 km reittiä . Sää on varsin ihana , juuri sopiva kuljeskella kepeissä kuteissa, hitaasti havaintoja tehden. Maasto on kyllä tosi kuivaa , monin paikoin kallioilla aivan palanutta . Syömäkokoisia mustikoita löytyy vain sieltä täältä , muuten ne ovat täysin kuivuneita. Jokunen juolukka ja puolukka eksyy myös suuhuni .  Kyllä sateet tekisivät luonnolle tosi hyvää, tosin eivät enää kaikkia auttaisi .  Luonnossa on jo varsin hiljaista , vain harva lintu enää konsertoi. Eniten kuuluu ihmisten jutustelua .

  Jylhiä ja jyrkkiä rantakallioita kiipeillessä tulee kyllä väkisinkin hiki , mutta järvihän  ( tai lampi ) on koko ajan vieressä . Ei muuta kuin uimaan kirkkaaseen , miellyttävään veteen . En huomaa lainkaan Jaakon kivenheiton vaikutuksia . Moni muukin läträilee vedessä  ympäri koko lampea .  Aasialaisnainen on pelkkä hymyä uidessaan yläosattomissaan . Varmasti täällä tuntuu paratiisilta, erityisesti  jos tulee tiheään asutuilta saasteseuduilta . Asioita on välillä mukavaa tarkastella sammakkoperspektiivistä, vedestä . Uinnin jälkeen köllöttelen kalliolla ja lueskelen Hotakaisen Juoksuhaudantietä . Kirja pistää useinkin suun virneeseen . Sitten taas hissukseen eteenpäin . Kurkistelen aina veteen rantoja kulkiessani, ja pieniä ahvenia näkyy pitkin rantaa . Jos olisi onki, niin paistettavaa varmaankin nousisi . Toistan vielä uinnin reitin loppupäässä, ja viivyn vedessä kauemmin . Olisipa vielä tällaisia päiviä enemmänkin . Tunnit vierivät ohi kuin siivillä .

  Mutta vanhat , kovin kuluneet lenkkarini eivät enää kestäneetkään tätä retkeä . Toisen tossun pohjan on irronnut , ja irvistää ilkeästi . Tämä retki  on näiden kenkien viimeinen vaellus , kunniallinen loppu hienossa kesäillassa.  Voiko jalkine parempaa toivoa ?