Taas pari yötä ajeltu pakkasten kiristyvässä syleilyssä. Viime
yönäkin oli taas -22, ja kun siihen lisätään pureva tuuli, niin eipä
tarvitse viettää montakaan minuuttia kiesin ulkopuolella, kun tulee jo
kiire sisälle. Kuljetuspalvelut ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja on aina
kovin mukavaa pelastaa joku hytisevä kulkija lämpöiseen ja mukavaan
autoon. Itse en kyllä missään tapauksessa lähtisi näillä ilmoilla
kaupungille pyörimään, varsinkaan vähissä vaatteissa, mutta vapaa
maahan tämä on.
Kaikki eivät ikävä kyllä vietä iltaansa rauhanomaisesti. Pysähdyin
Manskulla , kun pari nuorukaista heilutti kättään. Huomasin kohta ,
että toinen kyytiinpyrkivistä oli naama veressä. Tilanne vaati
erikoistarkastelua, koska verijälkiä ei autoon toki saa tulla. Koska
pojat olivat asiallisia, otin heidät kyytiin annettuani riittävästi
pyyhepaperia silmäkulmaa varten. Kaverit olivat tulleet
kimppataksilla, josta sitten toiset sällit olivat livahtaneet
maksamatta. Kun pojat olivat lähteneet perään vaatien osaa maksusta,
oli seurauksena ollut tälli naamaan ja silmäkulman aukeaminen. Taksi
oli häipynyt samantien paikalta... Tässä realisoitui kimppakyytien
riski tuntemattomien kanssa. Aina ei ole kannattavaa pitää
oikeuksistaan kiinni.. Vein pojat Haagaan, ja suosittelin ommeltavaksi
menoa, johon uhri ei sillä hetkellä kyllä tuntenut kiinnostusta.
Yksi mukavimpia kyytejä oli, kun vein miehen Museokadulta Espoon
kolmirantaan, aivan korpeen Nuuksion nurkille. Äärimmäisistä
sääilmiöistä juttumme siirtyivät pian kalastukseen, sillä mies oli
hyvin innokas pilkkiharrastaja, aivan huipputasolla. On aina mukavaa
haastatella ihmistä, kun löytää hänen mieliaiheensa, ja hän hän puhuu
aiheesta avoimesti ja mielellään. Tällaisen retken jälkeen on
molemmilla mukava olo.
lauantai, 4. helmikuu 2006
Kommentit