Viimeöinen vuoro oli onneton. Ihmiset olivat kaikonneet koloihinsa lepäilemään ja räntäisessä Stadissa  liikkui aivan liikaa pirssejä. Viimeyön ruuhkista ei  näkynyt  jälkeäkään. Lopettelin aikaisemmin, kun sain lehteni lueskeltua.
  Illan paras kyyti oli säätytalolta, jostakin valtiovallan itsenäisyysjuhlasta. Kyytiini astui sotilaspukuinen mies pienen vaimonsa kanssa, halusivat kotiinsa Kauniaisiin.  Sotilasarvosta ei vanhalla sivarilla ole aavistustakaan, mutta tuskinka ainakaan mikään korpraali! Juttelivat takapenkillä keskenään leppoisia matkan ajan.
  Mietiskelin matkalla sotilaan ammattia. Olen samaa mieltä kuin Sinuhe, että sotilaan ammatti on kaikista ammateista kurjin. Täytyy vain toivoa ettei heidän taitojaan koskaan käytännössä tarvittaisi. Ulkomaiset kollegathan ovat hyvinkin aktiivisia eri puolilla maailmaa. Tämä miehemme oli mukavan ja asiallisen tuntuinen. Olisi mukava joskus keskustella jonkun upseerin kanssa maailmankatsomuksista ja etiikasta kaikessa rauhassa.